Ympäristöarvot ja ekologisuus

Tulisijoja ja puunpolton vaikutusta ilmastonmuutokseen on tutkittu viime vuosina varsin laajasti. Tämän myötä takkavalmistajat ovat tehneet tuotteisiinsa innovatiivisia muutoksia, jotta puun polttaminen olisi mahdollisimman vähäpäästöistä. Puhtaasti palavan tulisijan tunnistaa jo ulkoa, kun takkaa lämmittäessä piipusta poistuu vain vesihöyryä eikä lainkaan näkyvää savua.

Hiukkaspäästöt kuriin

EU rajoittaa tulisijojen pienhiukkaspäästöjä ns. ekosuunnitteludirektiivillä, joka tulee voimaan vuoden 2022 alusta. Se määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. Suomessa jo tällä hetkellä voimassa oleva standardi kuitenkin ylittää ekosuunnitteludirektiivin vaatimukset. Esimerkiksi varaavan takan energia­tehokkuuden on oltava kansallisen standardin mukaan vähintään 70 prosenttia, kun tuleva ekosuunnitteludirektiivin vaatimus on 65 %.

Savukaasujen hiukkaspäästöt saavat olla korkeintaan 40 mg kuutiota kohti. Rajoitukset koskevat myös hiilimonoksidi- eli häkäpäästöjä sekä typen oksideja. Hiilimonoksidipäästöt saavat olla korkeintaan 1 500 mg kuutiometrissä. Typen oksideja saa olla korkeintaan 200 milligrammaa kuutiota kohti.

Vanha tulisija vs. uusi tulisija

Tulisijan iällä ja valinnalla on väliä. Puhdas palaminen edistää takan energiatehokkuutta. Nykyaikaisen takan rakenne ja kehittynyt palotekniikka polttaa puuta aiempaa paljon puhtaammin ja päästöt ovat olemattomat vanhoihin tulisijoihin verrattuna. Myös lämmitykseen tarvittava puumäärä on pienempi, mikä osaltaan vähentää tulisijan päästöjä.

Kannattaa huomata, että osa syntyvistä päästöistä aiheutuu takan virheellisestä käytöstä ja poltettavan puun kosteudesta.

Puulla lämmittäminen on hiilineutraalia

Lämmön tuotossa tulisijat ovat hiilidioksidipäästöjen osalta neutraaleja. Puusta vapautuu poltettaessa sama hiilidioksidimäärä, jonka se on kasvun aikana sitonut itseensä. Määrä on sama sekä puun palaessa että metsässä lahotessa. Toisin sanoen on kestävän kehityksen mukaista hyödyntää puu polttamalla lämpöenergiaksi. Puu on bioenergiaa, jonka suosiminen lämmityksessä vastaa hyvin Kioton kasvihuone­päästöjen osalta Suomelle asetettuja vaatimuksia.

EU on asettanut tavoitteet fossiilisten polttoaineiden korvaa­miseksi uusiutuvalla energialla kuten puulla ja pelletillä. Suomessa puu on suurin uusiutuvan energian lähde, joten jokainen poltettu pesällinen vähentää tarvetta hiilivoimalla tuotettuun sähköön.

Tulisijavalmistajista ainakin Tulikivi on laskenut valmistamiensa uunien hiilijalanjäljen: Tulikiven tulisijojen valmistuksen vaikutus nollautuu käytössä jopa 1–2 vuodessa.

Puulämmitys lisää energiaomavaraisuutta ja säästää sähkökustannuksissa

Puulla lämmittäminen on ainoa täysin sähköstä riippumaton lämmitysmuoto. Vaikka lämpöpumppu­ratkaisut ovat hyviä keinoja tuottaa ympäristöystävällistä energiaa ja säästää energiakustannuksissa, niiden hyötysuhde heikkenee kovilla pakkasilla ja sähkökatkon aikaan ne lakkaavat kokonaan toimimasta.

Tulisijoilla voidaan sekä varmistaa lämmönsaanti poikkeustilanteissa että oleellisesti vähentää kalliin ja usein vähemmän ekologisesti tuotetun tuontisähkön tarvetta. Myös kotimaassa on huippukulutuksen aikaan otettava koko sähköntuotantoreservi käyttöön – mahdollisesti myös varavoimaloina toimivat kivihiilivoimalat.

Kova kulutus pakkaskaudella nostaa myös sähkön hintaa. Lämmityskaudella 2018-2019 Suomen tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n teettämässä tutkimuksessa arvioitiin, että jos kaikki suomalaiset sähkö­lämmittäjät lakkaisivat lisälämmittämästä tulisijoillaan nykyiseen tapaan, kotimaisen sähkön tarve kasvaisi talvikuukausien aikana 9 prosenttia ja tuontisähkön 41 % prosenttia. Käytännössä tarvitsisimme jälleen yhden Olkiluodon voimalan lisää.

Käyttäjän vaikutukset päästöihin

Tulisijavalmistajat ovat kehittäneet takkoja yhä tehokkaammiksi ja pienipäästöisemmiksi, mutta myös takan käyttäjällä, käytettävällä polttoaineella ja ympäristötekijöillä on syntyvissä päästöissä iso rooli. Vanha tapa lämmittää tulisijaa ei enää ole suositusten mukainen, joten käyttötottumuksia on hyvä päivittää tuoreimman tutkimustiedon ja tekniikan mukaiseksi. Puhtaalla poltolla voi vähentää myös arktisen alueen lunta tummentavan mustahiilen syntymistä.

Hyvän ja vähäpäästöisen palamisen edellytyksiä ovat korkea palamislämpötila, sopivasti palamisilmaa ja palamiskaasujen sekoittuminen hyvin. Ympäristötekijöistä tärkeimmät ovat veto-olosuhteet ja puun varastointi. Jotta märän puun lämpöenergiaa ei tarvitse tuhlata puun kuivaamiseen, on polttopuun oltava kuivaa. Märkää puuta poltettaessa ei myöskään palamislämpötilaa saada nostettua riittävän korkeaksi.

Tulisijan tyyppi ja rakenne, ilmansyöttö ja säätöominaisuudet tulee ottaa lämmitettäessä huomioon. Lämmittäjän tapa sytyttää takka, käytetyn puun määrä ja laatu sekä ilmansyötön säätäminen vaikuttavat kaikki palamisen puhtauteen.

Vielä pähkinänkuoressa ympäristöystävällisen puulämmityksen pääasiat:

  • Valitse uusi, nykyaikainen, tehokkaasti polttava takka. Modernit takat ovat yli 90 % puhtaampia ja 40 % tehokkaampia kuin edeltäjänsä. Ekologisesta näkökulmasta katsoen varaava takka hyödyntää puuta parhaiten.
  • Polta vain kuivaa, puhdasta, kotimaista puuta. Kuivan puun lämpöarvo on parempi ja se myös palaa puhtaammin. Lajittele muu palava materiaali kierrätysohjeiden mukaan.
  • Sytytä puut päältä, jollei valmistaja muuta ohjeista.
  • Varmista, että tuli saa riittävästi happea. Jätä sytytyksen jälkeen luukku joksikin aikaa raolleen, jollei takkavalmistajan ohjeissa muuta neuvota.
  • Älä ylilämmitä. Noudata valmistajan puun polttomääriä koskevia suosituksia.
  • Säilytä klapeja lämpimissä sisätiloissa vähintään vuorokauden ennen polttamista. Kylmillä, jäisillä ja kosteilla puilla lämpösuhde on erittäin huono.
  • Huolehdi tulisijan korvausilman saannista ja hormien nuohouksesta.